En ole milloinkaan ollut reiveissä. En ole pystynyt kuvittelemaankaan, että mikään, joka liittyy reiveihin, olisi minun juttuni. Siis ennen Sirâtia… Elokuva alkaa huumaavalla pauhulla. Jossain Marokon autiomaassa on käynnissä hillitömät bakkanaalit. Kymmenet ämyrit on kasattu valtaviksi seiniksi, jotka jumputtavat hypnoottista äänimassaa. Reiveissä on mukana satoja bailaajia. Kamera kiinnittyy kahteen hahmoon, jotka näyttävät olevat eksyneet aivan vääriin kemuihin. Satojen transsissa bailaavien hippien keskellä vaeltaa keski-ikäinen mies ja pieni poika. Luis ja Esteban etsivät bileistä Estebanin siskoa Maria, joka on kadonnut kuukausia aiemmin. Luis on jostain kuullut, että Mar saattaisi olla aavikkoreiveissä. Kukaan ei tunnista valokuvasta Maria. Äkkiä paikalle saapuu Marokon armeija ja kriisiin vedoten käskee reivaajia palaamaan takaisin Eurooppaan. On kuitenkin huhuja, että jossakin aavikolla olisi uudet reivit. Osa hipeistä pakenee autoillaan sotilailta Luis ja Esteban kannoillaan. Sirât on arabiaa ja tarkoittaa tietä tai polkua. Islamissa sillä viittaan helvetin yli kulkevaan siltaan, jonka jokaisen on ylitettävä päästäkseen paratiisiin. Hipit etsivät vuosisadan reivejä. Sotilaat hippejä. Luis ja Esteban Maria. Mad Maxin hengessä polttoaineesta, ruuasta ja puhtaasta vedestä on pula. Missä tahansa aavikolla voi törmätä miinakenttään. - Tarmo Hotanen